Toukokuun 21. päivä tuli yhdeksän vuotta siitä, kun kultakimpale jostain kaukaiselta tähdeltä tipahti syliimme. Minusta tuli taianomaisen kauniin tytön äiti. Olin tuossa hetkessä saanut jo elämältä enemmän, kuin mitä koskaan uskalsin unelmoidakaan. 

Kolme vuotta myöhemmin tapahtui suoranainen ihme. Syliini nostettiin vielä yksi kaunotar. Niin pehmoinen ja lämpöinen. Näiden kahden tytön välissä harras toiveeni toteutui ja luoja soi meille pojan. Elämäni tärkein pieni suuri mies saapui maailmaani. 

Tänään ajattelin kirjoitella muutaman sanasen kummallekin tyttärelleni, sillä kirjoitustauon aikana Piippiksenkin synttärifiilikset jäivät näpyttelemättä - sanomatta onneksi kuitenkaan ei.

Elämä näiden tyttösten kanssa on laulua, tanssia ja naurun helinää. Joskus se on kinastelua, turhautumista ja mutruhuulia. Näiden pienten suurten naikkosten maailmaan mahtuu perhosia, muurahaisia, siilejä ja pupuja. Haluaisivat oman kissan, mutta velipoika ja isi ovat "allergisia". Yhteiset kylpyhetket isossa kylpyammeessa on parasta laatuaan piristämään esimerkiksi sadepäivää. Isompi uittaa Ariel-barbia ja pienemmällä on sateenkaarihäntäinen My little pony. 

Sillä että nämä kaksi saapuivat maailmaan toisillensa olemaan, on merkityksensä ja tarkoituksensa. Yhteys heidän välillään on yhtä ihmeellinen, kuin on syntymänsäkin. 

Näitä tyttöjä yhdistää rohkeus. Sosiaalisuus. Rakkaus sekä ihailu velipoikaansa kohtaan. Crash team racing. Ed Sheeran. Tik tok (vaikkakin vain aikuisen valvonnassa). Mr. Bean ja Nirvana.

Mielipiteitä näiden pimujen välillä jakaa mm. sushi. Ja Zombiet. Arvatkaa kumpi tykkää kummasta? 

Meidän kotona vietetään tosiaan usein tanssihetkiä - tyttöjen toiveesta. Joskus on zumbailtukin. Olen tosi onnellinen, että tämä tanssi-into on periytynyt äiskältä tyttärille. Näiden mimmien kanssa on niin kiva jorailla!

Rakastan mun kolmikkoa sydämeni sopukoista asti. Tänään haluan omistaa seuraavan biisin mun tytöille ja erityisesti omalle rakkaalle päivänsankarillemme, joka heräsi tänään synttärilaulun sulosointuihin. Neiti sai ensimmäisen kännykkänsä ja oli ratketa riemusta heti aamutuimaan. Paljon onnea rakas ei-niin-enää Pikku H!