Kulunut viikko meille sen todisti; lapsiperheen ei kannata tehdä liian tarkkaan laadittuja suunnitelmia - riski niiden peruuntumiselle kun on vahvasti olemassa. Kerronpa esimerkin elävästä elämästä.

Viime perjantaina W aloitti aamusta oksentamisen ja tuo pahan olon parituntinen jäi totaaliseksi mysteeriksi. Jo päivällä kundi oli täysin ok ja ruoka maistui hyvin. Illalla pelasi isänsä kanssa fudista täysin normaaliin tapaansa. Näin ollen sitten ajattelimmekin että kyse oli jostain ei-tarttuvasta, kunnes koitti sunnuntai-aamu ja oli minun vuoroni aloittaa totaalityhjentäminen. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä voin vaan todeta että vaikka tuokin pahanolonhetki kesti vain muutaman tunnin, oli se rajua. Vastaavaa olen kokenut kerran eläessäni ja silloin aiheuttajana oli Norovirus.

Jouduimme perumaan kuopuksen synttärikemut ja se oli todella kamalaa meille kaikille. Itse olen vatsatautipöpöjen kanssa hyvin tarkka ja siksi en luonnollisesti myöskään halua meidän tartuttavan tuota vihulaista muille. Potilaat meidän perheessä jäi kahteen ja lopullinen syy oireilulle jäi selvittämättä. Itse popsin kahtena edeltävänä iltana 10 valkopippuria per ilta (ihan vaan väistääkseni taudin) mutta mitä todennäköisimmin IBS-ystäväni ei tuosta coctailista innostunut..

Lopulta kuitenkin totesimme, että kemujen peruuntumisesta huolimatta meillä oli tosi kivaa. Pikku H:n synttärit jakaantuivat useammalle päivälle ja tämä tuntui olevan neitokaisellekin tosi ok. Toissapäivänä kävimme tystyn kummisedän kanssa Krapilla pelailemassa ja syömässä. Maanantaina mummi ja pappa uskaltautuivat kahville ja onneksemme uusia sairastapauksia ei ole ilmaantunut. Sunnuntaina naapurin kaverit toivat synttärilahjat ulos, ja hetken aikaa lapset yhdessä siinä leikkivätkin vatsatautivaarasta huolimatta - se oli tosi liikuttavaa jotenkin. Myös täti, eno ja isovanhemmat toivat lahjukset etuovelle.

Ai niin ja mikä parasta, saikkusunnuntaina meidän kaappi oli täynnä herkkuruokia (tuoreita marjoja, salaattitarpeita, sipsejä ja karkkeja) kun lauantaina ovelle tupsahti tilaamani Kauppahalli24-lähetys. Maanantainakaan ei tarvinut ruokakaupoille lähteä. Tämä teki elosta huomattavasti kepeämpää ja saimme perheen kesken juhlia pientä rakasta.

Vaikka nyt viimeistään olemme sen tajunneet ettei liian yksityiskohtaisia reissusuunnitelmiakaan kannata tehdä, on ajatuksenamme kuitenkin lähteä kiertelemään vähän kotosuomea. Tarkkaa aikataulua ei ole. Lähdemme sitten kun se parhaalta tuntuu ja todennäköisesti kiertelemme mahdollisimman hyvän sään perässä. Ehkä nappaamme matkan varrelta muutamaksi päiväksi asuntoauton mukaan tai sitten majoitumme leirintäalueen mökkiin? Katsotaan mitä keksimme! Jotain kivaa satavarmasti. 

Yksi varma määränpää on Naantali ja tänä vuonna Muumimaailmaakaan ei ohiteta.  

On ollut ihanaa huomata, että Piippiksen erityisyyskään ei enää oikeastaan rajoita meidän kesäreissujamme. Neiti kävelee jo hyvinkin nätisti muiden matkassa ja jumeja tulee enää harvakseltaan. Power parkiin uskaltauduimme lähteä ilman rattaita ja se jos mikä oli suuri edistysaskel! Soitin etukäteen huvipuistoon ja varmistin, että paikanpäältä saa lainata jonkinsortin menopelit. Panttia vastaan saimmekin päiväksi käyttöömme samanlaiset kärryt kuin esimerkiksi Puuhamaassa - niissä kulkee näppärästi kantamuksetkin mukana. 

Karkailu on tietenkin edelleen asia, johon meidän jokaisen perheenjäsenen tulee kiinnittää huomiota - ollaan sitten kotipihalla tai reissun päällä. Esikoisneito katoaa halutessaan hyvinkin nopeasti, mutta nykyään onneksi livahtaa muilta piiloon harvakseltaan. Varsinkin veden äärellä vaaditaan yhä erityistä huomiota, mutta siitäkin huolimatta ajattelimme uimarannoille jo uskaltautua. Kelluntapuku ostoslistalla varmuuden vuoksi ja muualla matkatessamme tarralaput lapsille selkään - kera vanhempien puhelinnumeroiden. Näiden varmistusten myötä elo tien päällä kevenee jo kummasti. 

Eipä nämä kotona vietetyt lomapäivätkään hassumpia ole! Tänään isi vei Piippiksen mummolaan, ja muutaman tunnin päästä loputkin ipanoista heilauttivat kättä mennessään sekä tallustivat kaksin korttelin toiseen päähän syömään papan herkkuruokaa. Nyt leikkivät naapurin pihalla ja minä otan hetken itselleni kirjoittelun parissa. Ennen sitä siivosin kodin katosta lattiaan. Nyt on kaikin puolin kiva fiilis jatkaa lauantain viettoa. 

Kesä on tosi ok just näin. Ilman aikatauluja.