Loma. Se on nyt ja siitä nautin. 

Olemme lasten kanssa tehneet joulua kotiin ja hyvästelty toivottavasti tämän vuoden viimeinen flunssapöpö tautihistoriankirjoihimme.  Olemme ajelleet autolla ympäri Keski-Uuttamaata ja noutaneet sydäntä lämmittäviä paketteja pikkujoulukuusemme alle. Kohta onkin lastenkotiin menevä pakettisaldo kasassa ja ensi maanantaina saan kunnian toimittaa nuo lahjat perille kohteeseen. Kiitollisuuden määrää ei voi sanoin kuvailla.

Tämän lisäksi ajelemme tulevalla viikolla myös Vantaalle ilahduttamaan kolmen pojan yh-äitiä pienillä muistiaisilla - lämpöinen joulumieli on siis taattu. Kiitos ihmiset koko Maitokahvimedian tiimin puolesta.

KIITOS!
 

 Olen lasten kanssa katsonut kaikki Netflixin uudet Frozen-pätkät ja aina silloin tällöin olen saanut pyyhkäistä poskelta pienen liikutuksen kyyneleenkin. On niin helppoa olla tässä juuri nyt. Viimeyönä pyörin sängyssäni ja valvoin miettien menneiden viikkojen tapahtumia. Se ei kuitenkaan mua häirinnyt kun tiesin, että tämä päivä ei sisällä mitään pakollista tai voimia vaativaa. Nousin ylös sängystä, kääriydyin peittooni ja kävelin jouluisessa olohuoneessa. En hetkeen edes yrittänyt nukkua.

 Nyt mulla on lupa laiskotella jos siltä tuntuu - toistaiseksi vaan ei ole siltä vielä oikein tuntunut! Huomaan puuhastelevani koko ajan jotain pientä. Huomaan tarvitsevani nyt sellaista. Olen kuitenkin itselleni  armollinen ja annan tilaa myös kaikenlaisille tunteille sekä ajatuksille - yleensä öisin.

Iltaisin luen ajan kanssa ipanoille jouluista iltasatua. Suukotan, silitän ja poistun huoneesta vasta sitten , kun jokainen kolmesta tuhisee suloisessa unessaan. 

Juuri nyt mua vähän naurattaa kun seuraan W:n ja H:n leikkiä. Pelaavat pyöräilykypärät päässä Amerikkalaista jalkapalloa tuossa olohuoneen matolla. W on tuijottanut youtubesta kyseiseen lajiin liittyviä klippejä jo monta päivää ja osaa täydellisesti kaikki aloitusliikkeet sun muut hyökkäysmuuvit. Tänään oli oikea aika lahjoittaa kaikki opittu myös pikkusiskon käyttöön. Koulu oli kova mutta tuloksia syntyi.

Piippis puolestaan käy keittiön pöydän ääressä läpi Frozenin vuorosanoja ja kädet viuhuaa ilmassa rivakkaasti.  Ponnari on heitetty jo tovi sitten lattialle eli tarinan loppupuolella jo mennään.

Rakastan.

Viikonloppuna askarreltiin hirvittävän hauskoja joulukortteja ja tänään uskaltauduin kolmikkoni kanssa myös jouluostoksille. Otiin yhessä joulupukin apulaisia ja ostettiin kummilapsille jotain pientä kivaa aatoksi. Lapsille olemme kertoneet, että me vanhemmat autamme joulupukkia hankkimaan joululahjoja ja juuri tästä syystä olohuoneen pienen kuusemme alla on iso kasa lahjapaketteja sellaisille lapsille, joiden vanhemmat eivät syystä tai toisesta ole auttamassa jouluhulinoissa. Ovat hyvin tärkeänä mukana tässä projektissa ja se on super super suloista.

Kuluneen kuukauden aikana annoin kaikkeni opinnoille, harjoittelulle ja vastoinkäymisistä selviämiselle. Nyt olen pitkästä aikaa ihan oikeasti lomalla - ja se tuntuu ihanalta.

Tunnelmallista viikonloppua kaikille! Ihanaa kun on aikaa taas kirjoittaa tällaista hetkellistä tajunnanvirtaa!