Saikulta kesälaitumille

14.10



Alan pikkuhiljaa siis päästä tolpilleni ja eipä voi muuta kuin todeta että johan oli pöpö! Vetäs meidät vanhemmat aivan sängynpohjalle mutta lapset ovat mokomalta onneksi säästyneet. Ehkä kohta jo uskaltaa ääneen todeta, että kyseessä oli kuin olikin sama tauti joka piipahti meidän lapsukaisilla kylässä kuukausi sitten, ja tyypeillä oli jonkinsortin immuniteetti jo valmiiksi pöpöä vastaan. Taudinkuva oli ainakin täysin sama kuin mitä meillä nyt on ollut. 

Pienet raasut, joutuivat monta päivää viettämään lähinnä sisätiloissa kun ei äitistä ja isistä ole ollut puistokavereiksi nyt ollenkaan. Tänään kuitenkin lähdettiin Perhospuistoon ja kyllä siellä hyvin viihdyttiinkin. 

Näiden saikkupäivien aikana tuo meidän Piippis-neitonen on oppinut sanomaan kolmen sanan lauseita. Se on uusi juttu ja iso harppaus taas eteenpäin puheen kehityksen saralla. Tänään hän myös yllätti mut sanomalla sanan "äitienpäiväkortti". Ei mikään helpoin sana tottatosiaan, mutta sieltä se vaan tulla tupsahti tytön suusta hienosti.



Lähden perjantaina viettämään vapaata viikonloppua Lissaboniin. Ristiriitaisin tunnelmin olen saapuvaa reissua odotellut, mutta kyllä mä silti kaikesta huolimatta tosi TOSI paljon odotan tulevaa. Uskon tämän pikku breikin arjesta tekevän ihan hyvää sekä mulle, että myös lapsille. Vaikeampaa olisi lähteä, jos isi ei jäisi lasten luokse.

Nyt yritänkin vaan tsempata itseäni orastavan lentopaniikin suhteen ja ajatella kaikkia kivoja asioita.  Maria Kotitalouskriisi-blogista kirjoittelikin juur samaisesta aiheesta ja en voi muutakun samaistua täysillä hänen tuntemuksiinsa. En voi sietää lentämistä. En tule koskaan sietämään vaikka kuinka yritän. Siltikin rakastan sitä tunnetta kun astun ulos koneesta ja saan todeta,että näin sitä taasen hienosti selvittiin. Kun jälleen kerran olen voittanut pelkoni. 

Nyt tuo lentopelko on noussut muuten ihan uusiin sfääreihin lasten myötä. Vähän niinkuin kuolemanpelko muutenkin on. Kuolemassa eniten ahdistaa ajatus siitä, että en saa nähdä lapsiani enää koskaan. Mutta ettei tää postaus nyt menisi liian synkäksi, lopetan tämän asian ruotimisen tähän ;)

Mielelläni kuulisin muidenkin lentopelkoajatuksia ja eniten kiinnostaisi tietää, miten sitä pelkoa voisi helpottaa? Joskus olisi nimittäin tosi kiva aloittaa lomafiilis jo lentokentältä, eikä vasta itse kohteessa.



You Might Also Like

9 kommenttia

  1. Mulla on pieni lentopelko, joka myös pahentunut lasten syntymän jälkeen. Oma keino selviytyä ei ehkä ole kaikkien mielestä se fiksuin mutta: ISO lasi viiniä ennen lentoa ;-) Sen jälkeen on rennompi olo ja ajattelen vaan että kuolla voi auton alle kotikadullakin ja ei muuta kun Herran haltuun ja koneeseen :D Hauskaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun ongelma on vaan usein se jännitys. En yksinkertaisesti pysty juomaan mitään ennen lentoa vaikka kuinka yritän. Ja muuten kyllä tykkään viinistä kovasti ;) tälläkertaa lento lähtee viideltä aamulla :/

      Poista
  2. Siskot pitää susta muru hyvää huolta. Viihdytetään sua porukalla koko matkan ajan ja ennen kuin huomaatkaan ollaankin jo iloisesti perillä! Vastassa Lissabonin lämmin tuulahdus. Ihanaa!!
    -Auntie Anonymous-

    VastaaPoista
  3. Anna-Kaisa - IHANAA matkaa! Olet upean matkasi arvoinen ja matkaseurasi ovat sydämesi valittuja. Kaikkea kaunista ja maukasta ja muistoja herättävää matkaa AK!

    VastaaPoista
  4. Mua lohduttaa tilastot.Hurjan paljon suurempi mahdollisuus kuolla autossa kuin lentsikassa.Lennän paljon ja oon kokenu kaikenmaailman turbulenssit ja ukkosmyrskyt.Eihän ne kivoja ole mutta luotan kapteeniin. Ainoa etten ikinä enää lennä venäläisillä lentoyhtiöillä! :) Enjoy! Hyvin se menee,hyvässä seurassa!

    VastaaPoista
  5. Mulla on - varsinkin lasten syntymisen jälkeen - tullut ihan kauhea lentopelko. Tiedän tasan mistä puhut kuolemanpelkoinesi! Mua pelottaa omassa kuolemassa enemmän se, että nyyyyyyh KUKAAN ei rakasta lapsia kuten minä, ne ei saa menettää äitiään! Mutta joo, koitan olla ajattelematta liikaa ;)

    Kerään itelleni yleensä jotain millä harhautan itseni nousun ja laskun ajaksi (nykyään saa pitää tabletteja ja puhelimia lentotilassa auki nousun ja laskunkin aikana). Hoen itselleni 'statistical improbability statistical improbability'. Muistelen jostain lukemaani vitsiä maailman epäonnistuneimmista yrityksistä: tehdä itsemurha lentämällä matkustajalentokoneessa.

    On myös auttanut se, että täällä Lontoossa asuessa oon lennellyt ees taas tosi monta kertaa ja ajattelin jo tossa tottuneeni ja voittaneeni pahimman pelkoni. Mutta sitten tultiin viime pe Bostonista takasin ja sain sellasen säikäyksen, etten tiedä taas koska uskallan uudestaan koneeseen. Hengissä ollaan, muttei ehkä kannata lukea blogin tokavikaa entryä ;)

    Hyvää matkaa, kaikki menee oikeasti ihan superhyvin!

    VastaaPoista
  6. Heii kiitos näistä!! <3 kiva lukea muiden tuntemuksista!

    VastaaPoista

Suosituimmat

Facebook

Instagram