Toisesta tuli pusukala ja toisesta Pelle-Hermanni.

Tauti alkaa pikkuhiljaa talttumaan. Poikanen vielä yskii -varsinkin öisin- limaista yskäänsä, mutta muuten on pirteä ja hyväntuulinen. Ei kuumetta eikä muuta. Kokoajan tarkkailen kovasti hänen vointiaan mutta uskoisin että pahimman yli ollaan päästy. Tosi kurjaa kun noin pieni sairastaa.

Pirpana harjoittelee kovasti "Rakas"-viittomaa sekä myös "Lintu"-viittomaa. Uusia sanojakin on tullut ja esimerkiksi "Vaippa"-sanaan hän tarttuu jokakerta. Aamulla ihan yllätyttiin kun tuli niin selkeästi tytön suusta tuo kyseinen sana. Aamulla käytiin läpi kaikki meidän kodin lamput. Jokaista vuorollaan osoitettiin ja sanottiin "PU." Tytöstä on tullut nukkuessaan paljon levottomampi kun fysioterapia on alkanut tuottamaan tulosta. Tää nyt sitten valitettavasti vähän vaikuttaa nukahtamiseen mutta eipä valiteta. Hyvä että motoriset taidot ovat lähteneet pikkuhiljaa kehittymään.

Äiti menee nyt syömään Castelloa sekä voileipäkeksejä hitaasti ja nautiskellen. Olen odottanut tätä hetkeä tänään kovasti :)