Mummu ja ukki toi Pirpanalle lahjaksi Nalle Puh DVD:n ja näin intensiivisesti sitä sitten tänään tiirailtiin. 

Tänään pakattiin koko kööri autoon ja hurautettiin paikalliseen Citymarkettiin ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen. Ihan hyvinhän se meni ja tuli kyllä kiva fiilis kun tajusi että mä alan oikeasti olla jo suht hyvässä kunnossa. Haava ei enää juurikaan kipuile, mitä nyt vähän välillä kirpaisee ja muistuttaa olemassaolostaan mutta hyvin on parantunut kaikesta huolimatta. Kyljelläni en pysty vieläkään nukkumaan mutta ei se hetki enää kaukanakaan ole kun taas voin niin tehdä. Mustelma on melkeinpä kokonaan hävinnyt kyljestä..

Elämä voittaa mutta kyllä mä vielä jokapäivä kysyn itseltäni että "Miksi?" vaikka se on turhaa tiedän kyllä. Mulla nyt sattui vaan käymään huono tuuri ja tämä komplikaatio kopsahti tälläkertaa omalle kohdalleni. 

Onneksi se huomattin ajoissa. 

Siltikään en kadu etten suostunut lähteä alakautta tuota poikaa synnyttämään. Lääkärin epikriisissäkin lukee että sektioon päädyttiin synnytyspelon sekä lantion ja vauvan epäsuhdan vuoksi. Olen melko varma että sektioon oltais menty jokatapauksessa. 

No mutta alapuolella vielä Piippiksen tyylinäyte siitä miten hän "etenee" lattialla ollessaan.

Äiti on ylpeä.